Pelkkä korostaminen ei juuri auta. Kysy siitä sen sijaan.

Vuonna 2013 Dunlosky kollegoineen julkaisi katsauksen julkaisussa Psychological Science in the Public Interest , jossa arvioitiin kymmentä suosittua oppimistekniikkaa niiden tutkitun hyödyn perusteella. Korostaminen ja alleviivaaminen päätyivät heikoimpaan ryhmään yhdessä uudelleenlukemisen kanssa. Tehokkaimmiksi osoittautuivat itsensä testaaminen ja opiskelun jaksottaminen ajan mittaan.

Hämmentävintä ei ole se, että korostaminen on tehotonta, vaan se, että se tuntuu työltä. Luet tekstin, löydät tärkeän lauseen, korostat sen ja sivu täyttyy keltaisesta. Jotain tuli tehtyä, joten senhän täytyi auttaa.

Miksi korostus jättää heikon muistijäljen

Korostus tallentaa vain sen, että pidit lausetta tärkeänä. Se ei kuitenkaan pakota tekemään asialle mitään. Voit merkitä kohdan ymmärtämättä sitä ja voit merkitä sen toisella lukukerralla ajattelematta sitä lainkaan ensimmäisellä. Katsauksen ydinsanoma on, että tekniikat, jotka vain altistavat uudelleen materiaalille, häviävät tekniikoille, jotka pakottavat tuottamaan siitä jotain.

Kysymykset ovat vaivaton tapa tuottaa jotain

Samassa katsauksessa arvioitiin kyselytekniikka (elaborative interrogation) kohtalaisen hyödylliseksi: siinä kysytään itseltä, miksi esitetty väite pitää paikkansa. Siihen ei tarvita valmista tenttiä, vaan kehote, joka pakottaa lyhyeen selitykseen omin sanoin.

Juuri tästä jatkokysymyksessä on kyse, kun se kohdistetaan oikein. Kysymys ”Mitä riskejä tähän liittyi?” tietystä kohdasta pakottaa päättämään, mitä haluat tietää, ja vastaus tarjoaa jotain, mihin verrata omia oletuksiasi.

Korosta ja kysy

AI Summary Helper -työkalussa korostus on vasta puoli ruokaa. Valitse tekstikohta, niin se pysyy sivulla ja odottaa sinua palatessasi artikkeliin. Kysy sitten siitä jatkokysymys. Vastaus lainaa suoraan sivua, ja lainauksen klikkaaminen vie suoraan kyseiseen kappaleeseen, jotta voit tarkistaa, ymmärsikö malli tekstin samoin kuin sinä. Korostukset ja keskustelut tallennetaan artikkelikohtaisesti, joten seuraavalla kerralla jatkat suoraan siitä, mihin jäit.

Kahden minuutin rutiini

1. Korosta korkeintaan kolme kohtaa. Jos kaikki on keltaista, mikään ei erotu.
2. Esitä yksi kysymys kutakin korostusta kohti. ”Miksi tämä on tärkeää?” tai ”Mikä muuttuisi, jos tämä ei pitäisi paikkaansa?” riittävät mainiosti.
3. Ennen kuin luet vastauksen, sano oma arviosi ääneen tai kirjoita se yhdellä rivillä. Oppiminen tapahtuu vertailussa.

Tämä ei tee korostamisesta huonoa tapaa, vaan lähtöpisteen. Korostuskynä löytää kohdan, kysymys painaa sen muistiin.